keskiviikko 14. maaliskuuta 2012

The Sounds, The Limousines & Kids At The Bar 3.3 @ Kaapelitehdas, Helsinki

otherwise a perfect night if we're not dead before it ends
NONIIIN pääsen vihdoinkin kirjoittamaan keikasta! 
Siitä on siis jo melkein kohta kaksi viikkoa kun minä, Sinna ja Emmi vallattiin vaihteeksi Helsinki ja AAAA mahtavuutta. Oon edelleen ihan innoissani! Heheh koitan kuitenkin kertoa teille selvästi _ILMAN suurempia fanityttökohtauksia c:

Perjantaina lähdin yöksi Lokalahdelle, oltiin sovittu että pääsen Helsinkiin Sinnan äidin kyydillä. Ei me oikeestaan mitään erikoisempaa tehty, syötiin vaan liikaa pizzaa jota Sinna ei edes osannut lämmittää (hehehe :------D), vaihdeltiin kuulumisia ja sen sellaista. Sinna puhui niin paljon että mä taisin loppujenlopuksi nukahtaa kesken sen selityksen... voi rassukkaa. 

Lauantaina lähdettiin sitten Helsinkiä kohti. Puuduttavan pitkän ajomatkan jälkeen käytiin nopeasti tsekkaamassa hotelli, jonka jälkeen lähdettiin hakemaan Emmiä rautatieasemalta. Lagailtiin aika paljon meidän hienossa hotellihuoneessa ennen ku lähettiin liikkeelle. Etittiin nopsaan (eheh nopsaan ja nopsaan, johdin meidät ekaks harhaan koska en osannu lukea karttaa....) Kaapelitehdas ja todettiin (siis Sinna ja Emmi totes...) että sinne olis ihan turha jäädä seisomaan, jonottajia oli nimittäin vain neljä. Pikainen soitto Sädelle ja sitten suuntana olikin Kamppi. Hehe tutustuin myös Petraan, ja mulla oli kertakaikkisen hauskaa, kun sain jutella yhtä puheliaalle ihmiselle kuin minä! Petra oli ollu perjantaina The Soundsin keikalla ja sen selitykset sai mut innostumaan illasta kahta kauheemmin. c: Kamppiemoiltiin, nolattiin toisiamme vuorotellen ja naurettiin. Keskustelu heilui nänniläväreistä jonneihin joten voitte siitä sitten tehdä omia johtopäätöksiänne..... :D:D:


Bongaa iloinen ämmä! :D:D:D:

 

"MIKS SÄ OOT TON VÄRINEN!?!?" "Ai kalpee? No oli vähän paha olo!"
Käväistiin hotellilla heittämässä turhat tavarat pois ja sieltä sitten puolijuoksua Kaapelitehtaalle. Oltiin paikalla kymmenen minuuttia ennen ovien aukasua mutta jonoa ei ollut juuri yhtään. Mä olin ihan täpinöissä mut Sinna lähinnä mäkätti, että oltais me voitu tulla myöhemminki :-----D Narikkakikkailun jälkeen ostettiin paidat ja sitten riennettiin lavan luokse. Mä pääsin loppujenlopuksi toiseen riviin! Kids At The Bar alotti soittamisen ensimmäisenä ja me tuijoteltiin Sinnan kanssa Chadia leuat lattiassa, oli se niin hyvännäkönen! c: Eric kävi pyörähtämässä aidan toisella puolella jakaen kertakäyttöhaarukoita eturiviläisille, ärsyttää etten siinä kohtaan älynnyt kuka siinä oli! 
Kun The Limousines alotti, ylittyi kaikki mun odotukset! SIIS IHAN MIELETÖNTÄ! Olin kuullut kyseiseltä bändiltä vain pari kappaletta ennestään, en tuntenut lavalla hyppiviä miehiä, mutta sen voin kertoa että olin ihan liekeissä. :---D Ja kun Internet killed the video star alkoi viimeisenä kappaleena soimaan, lauloin täysiä mukana!
Kids At The Bar aloitti uudelleen soittamisen ja Eric tuli jakamaan tarroja aidan toiselta puolelta. Tällä kertaa en missannut sitä, vaan kurottauduin näpräämään kättä jossa Eric piti tarroja, sitten hän alkoi nauramaan, nousi aidalla jajjajja........ AAAAAAAAA se pussas mua ja halas ja kysyi että "how you doing tonight?", ojensi kolme tarraa ja nauroi vähän lisää. VOITTE vaan kuvitella miten onnellinen olin sillä hetkellä!

 

The Sounds aloitti kymmenen aikoihin, sali oli aivan täynnä ihmisiä. Oli tosi kuuma, hiki virtas ja taistelin ihan sikapaljon kännisiä ihmisiä vastaan, jotka jatkuvasti yritti tunkea kyynerpää edellä mun ohi. Jokatapauksessa, en antanut idioottien häiritä vaan lauloin mukana, nauroin ja itkin onnesta. Maja nosteli hametta jatkuvasti ja purrrturrr huhhhuh lavaesiintyminen oli häkellyttävää. Reväytin olkapäänkin siinä vaiheessa kun Maja tuli aidalle laulamaan ja kurkotin niin pitkälle kuin ikinä yletin. Kyllä mä sitä sormenpäälläni hipaisin, ja kai se oli sen kaiken kivun arvosta :--D
Kuulin illan aikana kaikki biisit jotka halusinkaan kuulla! Diana, Yeah yeah yeah, Living in America, Painted by numbers, Tony the beat, Dance with the devil, Wish you were here.....








Viiden tunnin seisomisen ja riehumisen jälkeen jäätiin nuokkumaan puolikuolleina aidalle Sinnan kanssa. Vilkuteltiin Ericille ja hihhi tottakai se vilkutteli takaisin, juotiin Chadin antama vesipullo samantien tyhjäksi. Me lähdettiin vasta kun aitoja alettiin purkamaan. Mentiin myyntipisteelle ja mä ostin The Limousinesin Get Sharp-levyn. Chad oli myymässä paitoja joten mä kannustin Sinnaa pyytämään sitä yhteiskuvaan meidän kanssa. Kyllä se loppujen lopuks menikin pyytämään ja mä olin tosi ylpee Sinnasta. c: Chad tietty suostu, halattiin sitä vuorollamme ja otettiin kuvat, sen jälkeen itkettiin onnesta. 



 Ilta oli oikeesti tosi onnistunut, en olis voinut parempaa toivoa! Jos joskus teille tulee mahdollisuus The Soundsin tai The Limousinesin keikkaan, kehotan teitä menemään!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti