Mua harmittaa; kolme vuotta vanha kannettava sanoi itsensä irti, ja se kun nyt sattui olemaan ainut tietokone äitin luona. JA arvatkaa mitä! Mä tein eilen ihan sikana pipareita ja joulutorttuja jajaja rakensin sen muumitalon, enkä päässy ees kirjoittamaan!
Mulla oli niin iso kirjoitusfiilis.
Sitten purin sen puolentoista tunnin puheluun Katan kanssa.
Ja nyt istun iskällä sen uuden hienon kannettavan ääressä.
Mut silti harmittaa, arvatkaa mikä?
........................
Äiti soitti mulle ja sano että iskä tulee hakemaan mut että ota kannettava kainaloon (joo isi koittaa korjaa sitä viel hehe) ja tuu alas. No mä otin sen kannettavan, ja halusin myös kameran joten LUULIN että laitoin sen mun laukkuun, mutta laitoinkin sinne vaan mun piirrustuslehtiön. Tossa puoltuntia sitten ku päätin että nyt otan parit kuvat ja sitten kirjoitan blogiin: tadaa kamera kadoksissa MITÄ.
Ei pyllerö oikeesti, nakertaa ku pient oravaa. :(
Tehkää mulle sitruunalimonaadia.
Tekee tosi paljon mieli.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti